Artikkelissa esitellään suomalaisten ydinvoimaa ja uraanin etsintää vastustavien kansalaisliikkeiden ja ympäristöjärjestöjen arkeologista perintöä kolmen esimerkkitapauksen avulla. Esimerkkitapausten kohteet ovat vuosille 1983–2010 ajoittuvia ja Suomen maantieteellisellä alueella sijaitsevia kalliohakkauksia, kalliotaideteoksia ja kivisiä muistomerkkejä, joita tarkastellaan artikkelissa niiden historiallisen, yhteiskunnallisen ja ydinvoimapoliittisen kontekstin valossa. Kohteiden arkeologista ja perinnöntutkimuksellista relevanssia arvioidaan artikkelissa esihistoriallisen kalliotaiteen ja tulevaisuuskommunikaation näkökulmasta. Artikkelin pääargumentti on, että koska ydinvoimanvastaisten kansalaisliikkeiden arkeologinen perintö on monitulkintaista ja nopeasti muuttuvia poliittisia asenteita tallentavaa, se tarjoaa arvokkaita mahdollisuuksia kulttuuriperinnön tulevaisuuden uudelleenajattelemiselle.

I artikeln presenteras det arkeologiska arvet för finländska medborgarrörelser och miljöorganisationer som motsätter sig kärnkraft och sökning av uran med hjälp av tre exempelfall. Lokalerna för exempelfallen är hällristningar, hällkonst och minnesmärken i sten belägna inom Finlands geografiska område och daterade till åren 1983–2010, vilka artikeln granskar i ljuset av deras historiska, samhälleliga och kärnkraftspolitiska kontext. I artikeln bedöms lokalernas arkeologiska och arvsforskningsmässiga relevans ur perspektivet av förhistorisk hällkonst och framtidskommunikation. Artikelns huvudargument är att det arkeologiska arvet för antikärnkraftmedborgarrörelser erbjuder värdefulla möjligheter för nytänkande av kulturarvets framtid, eftersom det arkeologiska arvet är mångtydigt och bevarar snabbt ändrande politiska attityder.